Rosa Around the World: Viimeistä viedään / Last days

Moikka! Hello!

Näin siinä on sitten päässyt käymään, että kesä on päässyt näin nopeasti hyppysistä ja nyt on aika kohdata karu totuus: mulla on enää kolme kokonaista päivää jäljellä Suomessa, jonka jälkeen en palaa vuoteen. Vaikka sen nyt tuohon kirjoitin ja sitä sanaa kolme maistelin mielessäni, en sitä itse todellakaan käsitä. Tuota miettiessäni mahanpohjastani vihlaisee vähän, mutta tieto ei leviä aivoihin asti.

Mummin synttärikakku, äitin leipoma, mun koristelema

Grandmother's birthday cake, mom baked and I decorated

Mummin synttäri-illallinen

Grandmother's birthday dinner

So here it is, summer has gone way too fast and now it's time to face the ugly truth: I have only three whole days left in Finland, and after that I won't be back in a year. Even though I just wrote it there and thought about it, I can't even tell if it's true. Thinking about it hurts my stomach a little, but the information doesn't reach my brain.

Roope

Isi Hangossa

Dad in Hanko

Tosiaan, viisumi on saapunut, kelalle on ilmoitettu maasta muutosta ja suunnilleen kaikki muukin hyödyllinen/ei niin hyödyllinen on hoidettu ja jäljellä on enää pakkaus. Vieläkään en siis sitä ole saanut edes aloitettua. Hyvä ajoitus taas Rosa, hyvin tehty (XD). Vielä sunnuntaina on yksi rokotus otettavana ja sitten olenkin jo valmis lähtemään. You wish.

Haukilahden satama

Haukilahti harbor

So, my visa has arrived, kela knows that I'm moving out of Finland and probably everything that's needed/not needed to do is done and only thing left is packing. I haven't even started it yet. Good timing again Rosa, good job (XD). Still one vaccination to take on Sunday and then I'm ready to go. You wish.

Ranskalainen vaihtari, Sébastien

French exchange student, Sébastien

Viikko sitten, kun elin sellaisessa jatkuvassa paniikissa, laitoin rotaryvaihtariystävälleni viestiä, joka siis on Ausseissa tällä hetkellä ja kysyin hänen fiiliksiään siellä olosta ja fiiliksiä ennen lähtöä. Hän sanoi minulle, että viikko ennen lähtöä hän ei oikein edes ajatellut koko vaihtoa ja ei ollut minkäänlaista paniikkia havaittavissa, mutta muutaman päivän ennen lähtöä, kun hän tajusi aloittaa pakkaamisen, alkoi paniikki iskeä.

Heidi

A week ago, when I lived in a continuous panic, I texted my rotary exchange student friend, who is right now in Australia, and I asked about her feelings of being there and before leaving. She told me that a week before she left, she didn't really even think about the whole exchange and there was no sense of panic, but a couple days before leaving, when she finally started packing, she felt the panic.

Siiri

Tommi

Vielä viikko sitten ajattelin, että miten voi olla panikoimatta ja ajattelematta vaihtoon lähtöä, kun se on niin ajankohtainen asia. Niin kuitenkin kävikin, että en ole koko viikkoon ajatellut vaihtoa ja vaihtoon lähtö on tuntunut niin kaukaiselta ja hassulta ajatukselta, että en ole edes viitsinyt tehdä mitään asioiden edistystä varten. Taas hyvä valinta elämässä Rosa, ole ylpeä itsestäsi.

Still a week ago I thought that how can I not panic and not think about exchange, when it's happening so soon. But so it happened, that I haven't been thinking about exchange this week and because of that I haven't done anything I should have. Good choice in life again Rosa, be proud of yourself.

Lettuja Hangossa

Pancakes in Hanko

Auringonlasku Hangossa

Sunset in Hanko

Serkku Linda

Cousin Linda

Joten eilen, kun minulle pidettiin kahdet yllätysläksärit, joiden jälkeen vielä törmäsin pikkusiini, joita en tule näkemään vuoteen, alkoi vähän jännityksen kutina tuntua vatsanpohjassa. Aloin oikeasti pohtimaan asiaa ja jankkaamaan itselleni "Rosa sä lähdet kolmen päivän päästä. Kolmen. Päivän. Päästä. Sun pitäis panikoida." Mutta mikään ei auttanut.

So yesterday when I had two surprise farewell parties with friends who I won't see in a year, the ticklish feeling of nervousness started in my stomach. I really started thinking about it and telling myself "Rosa, you're leaving in three days. Three. Days. You should panic". But nothing helped.

Pori jazz, Jesper & Julia

Me & Liina

James Blunt @Pori jazz

Nyt kuitenkin hetki hetkeltä enemmän alan tajuamaan asiaa. Härreguud, kolme kokonaista päivää ja muutama hassu tunti päälle ja mä olen matkalla kohti New Yorkia. Eikä kyseessä ole mikään lomamatka vaan ihan oikea vuosi poissa kotoa, ilman ketään kenet tuntisi. Siltikään vielä ei pelota, jännittää vaan. Tiedän kuitenkin, että kun mennään pari päivää eteenpäin ja parit läksärit läpi niin huhhuh niiden kyynelten ja paniikin määrää. Että sitä odotellessa vaan.

Now, moment after moment I'm starting to know it. Oh my God, three whole days and a couple funny hours and I'm on my way to New York. And it's not a vacation, but a real year away from home, without anyone I'd know. Still, I'm not scared yet, just nervous. But I know, couple days and couple farewell parties after this, and you won't see me behind my tears and panic. So, waiting for that.

Lähetin postikortit hostperheelleni ja hostklubini vastaavalle

I sent postcards to my host family and my hostclub's YEO

Pakko vielä todeta, että mulla on maailman paras äiti. Tuossa viikko sitten, kun panikoin tätä lähtöä, niin ei mulla mikään muu pyörinyt päässä, kun "miten mä pärjään ilman äitiä". Tämä paniikki johtuu siitä, että aina kun olen tarvinnut apua, äiti on ollut auttamassa ja aina kun en tiedä mitä tehdä, äiti tietää aina mitä sanoa. Joten aloin pelkäämään sitä, että mitä jos jotain tapahtuu ja en voi käpertyä äidin kainaloon ja sulkea silmiä kaikelta pelottavalta.

Äidin kanssa roadtripillä Poriin

Roadtrip to Pori with mom

Viimeinen perhepäivällinen ennen vaihtoa

Last family dinner before exchange

I still have to say, that I have the best mom in this world. About a week ago, when I was panicking, nothing else was on my mind than "how will I survive without mom". This panic is because whenever I've needed help or wise words, my mom always knows what to do and say. So I started fearing the fact that if something happens, I can't crawl into my moms arms and close my eyes from all that scares me.

Auringonlasku Länsiväylällä, tulee näitäkin ikävä

Sunset in Länsiväylä, going to miss these too

Näiden päivien aikana on kuitenkin tullut mietittyä tätä asiaa. Kaikki, mitä äiti on tehnyt puolestani, voin tehdä ihan itsekin. Sen takia äiti on minut kasvattanut. Ja tämä vaihtovuosihan on minulle täydellinen tilaisuus todistaa itselleni mihin pystyn. Pääsen vihdoin kokeilemaan siipiäni kuitenkin täysin minulle turvatussa seikkailussa. Ei minulla ole mitään pelättävää, koska ei ikävään kuole.

During these days I've really thought about this. All that mom has done for me, I can do myself. That's why mom has rased me like this. And this exchange year is a perfect opportunity for me to prove myself what I can do. I can finally try out my wings in a totally safe adventure. I have nothing to be afraid of, because you won't die in longing.

Tommi

Haha tää kuva on ihan kamala, mutta ihmiset siinä ihan mahtavia. Mä & Emil

Haha this photo is horrible, but the people in it are awesome. Me and Emil

Tiedän voivani lähteä kevein mielin, koska täällä kotona Suomessa minulla on maailman parhaat tukijoukot, jotka potkivat minua maailmalle, mutta ovat valmiita ottamaan minut takaisin kotiin, kun sen aika tulee. Ja se mikä minusta tekee rohkean, ovat äitini sanat: "Ei minua pelota päästää sua vaihtoon, koska tiedän että sä pärjäät siellä. En harkitsiskaan sun päästämistä, jos vähänkin epäilisin sitä."

I know I can leave with no worries, because I have the best support here at home in Finland, who kick me out to the world, but are ready to take me back home when the time comes. And what makes me brave are my mothers words: "I'm not scared to let you go to exchange, because I know you'll be fine there. I wouldn't even consider letting you go, if I'd doubt it even a little bit."

En usko, että mulla on aikaa kirjoitella enempää, ennen kuin sitten siellä jenkkilän päässä, joten palaillaan rapakon toiselta puolelta.

I don't think that I have time to write more before I'm in the US, so I'll get back to you from there.
-Rosa

PS. Loppuun vielä fiiliskuvia läksäreistä ja rotaryjutuista :)

Some photos from my farewell parties and rotarystuff :)